Eija Hesso esitelmöi kauniista Toscanasta ja erityisesti omasta tukikohdastaan Cerreto Guidista.

Italia on kuin toinen koti

Seuramme tekee tämänvuotisen ulkomaanmatkansa Cerreto Guidiin, Toscanaan, viitisenkymmentä kilometriä Firenzestä lounaaseen. Esimakua syksyisestä Italian-lomasta saatiin 19. maaliskuuta, kun Cerreto Guidin ”löytäjä” Eija Hesso kävi esittelemässä kuulijoille Porin taidemuseossa paikkoja ja lähialueita sanoin ja kuvin.

Eija Hesso esitelmöi kauniista Toscanasta ja erityisesti omasta tukikohdastaan Cerreto Guidista.
Eija Hesso esitelmöi kauniista Toscanasta ja erityisesti omasta tukikohdastaan Cerreto Guidista.

Eija kertoi saaneensa ensikosketuksen Italiaan 1983. Kokemus oli ainoalaatuinen, sillä astuessaan Italian maaperälle hänestä tuntui, kuin olisi tullut kotiin. Koti on osoittautunut laajaksi käsitteeksi, sillä Hessot ovat matkailleet siitä pitäen maata ristiin rastiin, kuten Liguriassa, Gardalla ja Roomassa sekä – tietenkin, Toscanassa.

Kun Hessot olivat 2010 seuramme matkalla Elin Danielson-Gambogin jalanjäljissä mm. Luccassa, Eija Hesso tunsi, että etsintä päättyy pian. Luccan ympäristöstä löytyisi heidän etsimänsä pysyvä loma-asunto. Eija kävi netissä läpi 500 maatilamatkailukohdetta, kunnes Cerreto Guidi pysäytti. Ystäväperheen kanssa oli ollut puhetta lomapaikan vuokraamisesta yhdessä. Uima-altaasta oli sovittu ja kylppäristä molemmille perhekunnille. Cerreto Guidin asunnossa ei ollut kahta kylpyhuonetta, mutta kaikki muu vakuutti.

Bella Toscana, Toscana bella

Voiko ihanteellisempaa paikkaa ajatella kuin kohdetta Pisan ja Firenzen puolivälistä? Cerreto Guidista on kätevä matka Empolin rautatieasemalle, bussit kulkevat ja vuokra-autotoiminta sujuu. Jos haluaa tehdä vaikka vain päivämatkan Italian metropoleihin, junalla Roomaan pääsee puolessatoista tunnissa, Bolognaan menee tunti.

”Päinvastaisista luuloista huolimatta pendolinot kulkevat kuin kello. Paikallisjuna on meidän vuosinamme ollut kaksi kertaa hiukan myöhässä.”

Eija Hesso kertoi familiäärillä tavalla matkoistaan miehensä kanssa Cerreto Guidin ympäristössä. Hänen oma silmänsä tekee luonnostaan havaintoja rakennetusta ympäristöstä, hän kun on rakennusarkkitehti ja opettaa restaurointia Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Runsaassa kuva-aineistossa oli yhtä hyvin italialaisten tiilikattojen punaruskeaa geometriaa kuin vaikkapa Luccan amfiteatterin kerroksellista historiaa.

Hessot ovat ehtineet integroitua paitsi visuaaliseen ympäristöön myös luoda kontakteja paikalliseen asujaimistoon. Eijan syntymäpäivillä nähtiin suomalaisten ystävien ohella myös sikäläisiä tuttavuuksia Cerreto Guidin kaupunginjohtajaa myöten.

Hessot ihastuttaneen Cerreto Guidin agriturismo-paikka Casa Leonardo on yksi osoitus Italian rakennemuutoksesta. Nahkamestari Stefano Mancini oli saanut elantonsa vöiden teolla, mutta vaihtoi elinkeinoa lunastamalla sukunsa viinitilan vuonna 2007. Tuolloin Italiassa tuettiin maatalouden lisäelinkeinoja, ja Stefanon oli mahdollista aloittaa maatilamatkailutoiminta. Hän istutti 12 000 uutta viinintainta isovanhempiensa tilalle, ja myöhemmin hän on ostanut myös naapurien viinitarhoja. Vanhimmat köynnökset ovat satavuotiaita, joten isäntä on kiinni samassa kasvustossa kuin sukupolvet ennen häntä.

Paikannimen selitys

Kuultiin myös paikan nimen etymologiaa. Cerro merkitsee rautatammea, yhtä Italian lukuisista tammilajeista. Guidi viittaa aluetta aikaisemmin omistaneeseen ruhtinassukuun. Eija Hesso mainitsi, että Medicien mahtisuvun valta ulottui myös Cerreto Guidin puistoihin ja kartanohuviloihin. Yksi villa nimettiin 2013 maailmanperintökohteeksi.

Eikä Italiassa sellaista kolkkaa olekaan, missä ei olisi omia kyläjuhliaan esiintyjineen ja lipunheitto- ja työnäytöksineen. Cerreto Guidi ei ole tässä suhteessa poikkeus.

Alueen työllistäjänä tupakkateollisuus on aikoinaan ollut isossa roolissa. Tähän perinteeseen Hessot ovat päässeet tutustumaan arkkitehtiystävänsä välityksellä, joka on paitsi tutkinut alaa, ehtinyt myös vierailla useaan otteeseen Hessojen kodissa Laviassa. Eija kertoi tutustuneensa Italian vuosinaan neljään arkkitehtikollegaansa. Vuorovaikutus on toiminut.

Toscanaa all’improvviso

Vuodet ovat merkinneet myös sitä, että Hessot ovat päässeet osaksi cerretoguidilaisten arkea, mikä on tietenkin paras tapa oppia ymmärtämään paitsi kieltä, myös italialaisuuden ominaislaatua ja vivahteita. Autoillessaan ympäri maakuntaa Hessot ovat all’improvviso, ilman suunnitelmia, törmänneet ihmisiin, ilmiöihin ja kohteisiin, jolloin tavalliset tattiaiset, kuten esitelmöijä itseään nimitti, pääsevät kuin ilmaiseksi sisään vieraan kulttuurin ytimeen. Eijalla on tosin kokemusta myös työnteosta Italiassa oltuaan työelämäharjoittelijana Pistoian hiippakunnan restaurointihankkeessa. Muun opin lisäksi hän osaa nykyään parkkeerata auton niin pieneen tilaan, että siihen pystyvät yleensä vain paljasjalkaiset italialaiset.

Ja joskus on Suomikin ponnahtanut esiin yllättävissä yhteyksissä. Arezzossa Hessot ajattelivat, että kukahan on kopioinut Kaarina Kaikkosen takki-installaation, joka sinänsä muistuttaa italialaista pyykkinarupolitiikkaa. Asiaa tutkittaessa selvisi, että teos oli Kaarina Kaikkosen!

Cerreto Guidin vieressä on Vincin kylä. Hessot eivät olleet tulleet ajatelleiksi, että kyse on Leonardo da Vincin synnyinkylästä. Sinne on viitisen kävely- tai pyörämatka, ja Vincin museossa on yksityiskohtaiset selostukset siitä, miten universaalin neron laatimat koneet ovat toimineet. Sopii hyvin taikauskoisten italialaisten pirtaan, ettei Eija Hesso ihan umpimähkään Cerreto Guidia löytänyt. Hänellä on nimittäin sama syntymäpäivä kuin Leonardolla.

Italiaa vaalean-punaisten lasien läpi

Eija sanoo katselevansa Italiaa vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Niinpä hän on huomannut, että italialaiset ovat ahkeria, ovat liikenteessä joustavia ja kohteliaita eli ehkä päinvastoin kuin usein ajatellaan. Ehkä se on helppoakin omavaraisessa pikkukaupungissa, jossa viinit, oliivit ja monet muut tuotetaan itse. Idylliin sopii myös se havainto, että vanha käsityötaito on hiljalleen elpymässä. Stefano Mancinikin on luvannut opastaa dantelaisia syksyllä vyön teon saloihin.

Eija evästi muitakin kuin syksyn matkalaisia muutamalla vihjeellä. Esimerkiksi Firenzeä kannattaa kokeilla vaihteeksi myös talvella. Hyötyjä on monia: palvelut toimivat aivan eri tavoin kuin hektisinä sesonkiaikoina, jonoista museoihin tms. ei ole tietoakaan, ihmiset ovat vapautuneita ja ystävällisiä, puheliailla firenzeläisillä on aikaa keskustella. Tämä kaikki on italian harrastajille enemmän kuin tarpeen.

 Risto Ojanen