Siirry sisältöön

Antiikissa keisari hyödynsi lapsia kuvansa kiillottamisessa

”Keisarin lapset vallan välineinä” oli FM Sannan Joskan luennon aiheena seuramme Italialainen iltapäivä –tilaisuudessa Porin taidemuseossa 13.3.2016.

FM Sanna Joska puhui seuramme kevätluentosarjassa lapsista keisarinvallan välineinä Roomassa toisella vuosisadalla.
FM Sanna Joska puhui seuramme kevätluentosarjassa lapsista keisarinvallan välineinä Roomassa toisella vuosisadalla.
Joska on professori Katariina Mustakallion tohtoriopiskelijoita, jonka väitöstutkimuksen on määrä valmistua kuluvan vuoden lopulla. Myös Mustakallio on ollut seuramme esitelmöijävieraana.

Otsikon keisari oli Antoninus Pius ja hänen dynastiansa toisella vuosisadalla jKr. Sanna Joska sanoi, että hänen kohdettaan huomattavasti enemmän on tutkittu eritoten Claudiusten sukua. Tutkimuksellisesti on kuitenkin antoisaa saada kulkea polkuja, joita ei aivan ”jokainen” ole tallannut. Ennen kaikkea Antoninus Pius jälkeläisineen on palkitseva kohde siksi, että lapsia siunaantui runsaasti, vaikka moni ajalle tyypillisesti kuoli varhain. Toisena plussana on pitkä rauhan aika. Silloin varoja oli kertynyt julkiseen toimintaan, jonka avulla vallanpitäjillä oli tilaisuus brändätä keisarin ja muun eliitin erinomaisuutta täysin palkein.

Sanna Joska esitteli ensin melko seikkaperäisesti ajan yhteiskunnan roomalaista valta- ja sosiaalista rakennetta, mutta myös lapsuuden luonnetta antiikissa. Lapsuuden ja perheen historian tutkimus on ollut 2000-luvulla jatkuvassa nousussa. Pitkälti se on johtunut Philippe Ariés’n lanseeraamasta virheellisestä tulkinnasta, että lapsuutta ei ennen uuden ajan alkua voi sanoa ilmiönä edes olleen. Valtavirran käsitykseksi levinneen ”tiedon” oikomisessa on ollut tekemistä. Kuten Sanna Joskan puheenvuorosta kävi ilmi, lapset on noteerattu jo antiikissa vahvasti, ja heillä on ollut tiivis, emotionaalinen suhde vanhempiin. Keisarillisessa propagandassa lapsilla oli tunteisiin vetoavaa ja tuloksellista välinearvoa.

Antoninus Pius oli Hadrianuksen adoptiopoika, joka taas adoptoi kaksi poikaa peräjälkeen, Lucius Veruksen ja Marcus Aureliuksen. Jälkimainitun ja hänen vaimonsa Faustinan katrasta tutkijan onkin ollut hyvä seurata, kun lapsia kertyi 14. Joska sanoi, että yläluokan lapsilla oli – tietenkin – erilaiset oltavat kuin hierarkian alapäässä tavallisen kansan tai orjien keskuudessa. Sen mukaisesti dokumenttejakin on nimenomaan eliitin jälkikasvusta.

Merkkejä lapsista löytyy keisarin ja hänen alamaistensa lyöttämistä kolikoista, historiankirjoituksista, joista kaikki eivät toki ole aikalaisteoksia, lapsille pystytyistä patsaista, joita ei tosin ole paljon, eikä kohteiden tunnistaminenkaan niistä ole helppoa. Piirtokirjoitukset ovat keskeistä aineistoa ja samalla Joskan tutkimusmateriaalia.

Lasten kautta välitettyjä viestejä oli useita. Kolikoissa heidät yhdistettiin asiaa korostavilla teksteillä hyveellisyyteen ja tietenkin myös hedelmällisyyteen, joka alleviivasi vallanpitäjien turvaamaa hyvinvointia ja sen rauhallista jatkuvuutta. Laajan imperiumin eri osissa hallinnoineet keisarin luottomiehet pitivät julkisissa tiloissa strategisesti esillä näitä vallan symboleita viestimässä paikallisyhteisöille paitsi keisarillista kaikkivaltiutta, myös omaansa.

”Lasten arvo vallan ilmentäjinä pysyy. Ruotsin kuningasperheen uusin jäsen, pikku-Oskar oli mediassa heti kuvissa Ruotsin mahdollisena tulevana hallitsijana”, totesi Sanna Joska.


Pari lukuvinkkiä antiikin lapsuudesta kiinnostuneille:

Beryl Rawson, ”Children and Childhood in Roman Italy” ja ennen kaikkea Sanna Joskan suosittelema Sami Katajala-Peltomaa – Ville Vuolanto, ”Lapsuuden arki antiikissa ja keskiajalla”, Gaudeamus 2013.

Kevätkauden 2016 ohjelma

Kevätkausi alkaa vuosikokouksella 6. maaliskuuta, ja samana iltapäivänä on myös Italialainen iltapäivä -luentosarjan ensimmäinen luento. Kulttuuritoimittaja Maila-Katriina Tuominen esittelee kirjailija Italo Calvinon. Sunnuntaina 13. maaliskuuta tohtoriopiskelija Sanna Joskan esitelmän aihe on Keisarin lapset vallan välineinä Roomassa.

Molemmat esitelmät ovat Porin taidemuseon luentosalissa ja alkavat kello 14.

Poliittista lähihistoriaa on suomalais-italialaisen tietokirjailijan Anton Montin luento Porin kaupunginkirjaston kokoustilassa keskiviikkona 30. maaliskuuta kello 18. Esitys pohjautuu hänen kirjoittamaansa teokseen Punaiset prikaatit – Italian väkivallan vuodet. Tämä luento toteutetaan yhteistyössä Porin kaupunginkirjaston kanssa.

Tervetuloa tilaisuuksiin!

Kevätkaudella 2015 luentoja ja retkiä

Vilkas toimintakautemme alkaa vuosikokouksella tiistaina 24. helmikuuta kello 18. Luvassa on muiden muassa henkilövalintoja, ja tietysti toivomme runsasta osanottoa. Kokousasioiden jälkeen seuran sihteeri Eliisa Holstikko-Ojanen pitää lyhyen esityksen Roomassa olevasta Augustuksen rauhanalttarista. Vuosikokous pidetään Porin taidemuseon luentotilassa.

Luentosarjamme Italialainen iltapäivä jatkuu tänä vuonna kahdella luennolla. Molemmat tilaisuudet ovat Porin taidemuseon luentosalissa sunnuntaisin kello 14. Ensimmäisenä kuullaan 8. maaliskuuta antiikin historian asiantuntijan Kalle Mäkelän luento aiheesta Miten Roomasta tuli Rooma, kolme vuosituhatta kaupunkirakentamista.

Toinen luento on 22. maaliskuuta, jolloin saapuu professori emerita Elina Suomela-Härmä luennoimaan aiheenaan Salapoliisiromaani Italiassa ennen ja nyt.

Kevään kolmas luento on italiankielinen. Giorgio Canellini kertoo kotikaupungistaan Bolognasta lauantaina 18. huhtikuuta kello 14. Tilaisuus on Porin taidemuseon luentosalissa.

Turkuun teemme kaksi matkaa kevään aikana. Porin teatterikerhon järjestämään teatterimatkaan 11. huhtikuuta katsomaan Seili-musikaalia voivat Dante-seuran jäsenet myös osallistua. Ellen Thesleffin töiden näyttelyyn tehdään retki 2. toukokuuta.

Italian kansallispäivää (2.6.) juhlistetaan viininmaistajaisilla torstaina 4. kesäkuuta.

Tervetuloa tilaisuuksiin!

Kevätkaudella 2014 luentoja, oopperaa ja illanviettoja

Seuran kevätkausi alkoi tavallista aikaisemmin, sillä loppiaisena järjestettiin retki Kuninkaantien muusikoiden konserttiin Turun tuomiokirkkoon. Myös tavallista pitempään riittää ohjelmaa, sillä 22. heinäkuuta on seuran jäsenille varattu lippuja Porin teatterikerhon tuottamaan Maiju Lassilan näytelmän esitykseen.

Vuosikokous pidetään tiistaina 25. helmikuuta Porin taidemuseossa. Ennen kokousta tutustumme museon näyttelyyn.

Italialainen iltapäivä –luentosarjamme tarjoaa kaksi mielenkiintoista luentoa. Sunnuntaina 9. maaliskuuta tutkija Outi Sihvosen aiheena on Luksusta ja lama-aikaa – Vestan papitarten taloudellinen toiminta 200-luvun Roomassa. Sunnuntaina 23. maaliskuuta tutkija Teemu Immonen luennoi aiheesta Montecassino, Rooma ja romaanisen taiteen synty. Vielä huhtikuussa tarjoamme kiinnostavan luennon. Italian-matkoiltamme tuttu opas FT Liisa Väisänen luennoi aiheesta Italia hyvässä ja pahassa: 10 merkittävää päivää Italian historiassa.

Oopperaretki on lauantaina 3. toukokuuta. Ohjelmassa on Ciacomo Puccinin La Bohème –ooppera Kansallisoopperassa.

Italian kansallispäivän piknikkiä vietetään sunnuntaina 1. kesäkuuta varsinaisen päivän aattona. Kirjuriin jokainen tuo omat eväänsä. Pitkän kevätkauden päättää kesäteatteriesitys.

Luentoja, retkiä ja yhdessäoloa

Kymmenvuotisjuhlat ovat takana, ja aloitamme seuraavan kymmenvuotiskauden uudella innolla.

Vuosikokous pidetään tiistaina 26. helmikuuta. Virallisten asioiden jälkeen johtokunnan jäsen, tutkija Susanna Virkki kertoo tutkimusaiheestaan teatterivalokuvista.

Jo perinteinen maaliskuun luentosarjamme Italialainen iltapäivä käsittää tänä keväänä kaksi luentoa.

Tutkija Virve Heininen tulee 10. maaliskuuta kertomaan radikaaleista Macchiaioli-taiteilijoista, jotka vaikuttivat 1800-luvun Toscanassa. Seuraavana sunnuntaina luennoitsijana on antiikintutkija Maijastina Kahlos, jonka aiheena on Rappiota vai muutosta? Rooman tuhon kootut selitykset.

Luennot pidetään Porin taidemuseon luentosalissa sunnuntaisin alkaen kello 14.

Toukokuun alussa tehdään retki Helsinkiin. Pääasiallinen kohde on Sinebrychoffin taidemuseon Michelangelo ja Sikstuksen kappeli –näyttely. Lisäksi on mahdollisuus vierailla Ateneumissa, jossa on Linnan aarteet –näyttely. Nähtävänä on presidentinlinnasta remontin takia evakkoon tuotuja teoksia.

Italian kansallispäivän brunssiin kokoonnutaan Hevosluodon kerhomajalle sunnuntaina 2. kesäkuuta.

Poikkeuksellisesti seuralla on ohjelmaa myös heinäkuussa. Seura on varannut lippuja Porin teatterikerhon tuottamaan Maiju Lassilan Liika viisas –näytelmään. Teatteri-iltaa vietetään keskivikkona 31. heinäkuuta.

Tarkemmat tiedot tapahtumista jäsenkirjeessä. Tervetuloa tilaisuuksiin!

Kevätkauden ohjelma tarjoaa tuttua ja uutta

Vuosikokous pidetään maanantaina 2. maaliskuuta Porin kaupunginkirjastossa. Kokousasioitten jälkeen kuulemme kuulumisia italialaisen vaihto-oppilaan isäntäperheeltä. Lisäksi on pienet hyvän mielen (maksuttomat) arpajaiset. Seuran t-paitoja ja kasseja on myytävänä edullisesti.

Perinteinen italialainen iltapäivä -luentosarja keskittyy lähihistoriaan.

Porin taidemuseon luentosalissa on ensimmäinen luento sunnuntaina 15. maaliskuuta kello 14. Paolo Miana luennoi aiheesta Italian Suomen-ulkopolitiikka fasismin ajalla. Luennon tulkkaa seuramme jäsen Heino Väyrynen. Toinen luento pidetään sunnuntaina 29. maaliskuuta myös kello 14. Tampereen Dante-seuran varapuheenjohtaja Kalle Mäkelä puhuu aiheesta Rooman juutalaiset.
Kolmas kevään luennoista on tiistaina 5. toukokuuta kaupunginkirjaston kokoustilassa. Professori Taina Syrjämaa luennoi aiheenaan Paavillisesta Roomasta Italian pääkaupungiksi – 1870-luvun Rooma elettynä tilana.

Kurssejakin järjestetään entiseen tapaan. Kokkauskurssi Pina Gallon ja Mia Lanzin johdolla on lauantaina 18. huhtikuuta kello 12-17. Kurssipaikka on entinen tuttu Satakunnan Marttojen opetuskeittiö Valtakatu 7:ssä Porissa.

Italian kielen taitoa kohennetaan viikonlopun intensiivikurssilla 16-17. toukokuuta idyllisessä Mäntyluodon hotellissa. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä.